Minusta tuli Peikkomamma huhtikuussa 2010 esikoisemme, Peikkopojan, syntymän myötä. Hienosti mennyt raskaus ja synnytys saivat kuitenkin pahimman mahdollisen lopun. 
Vajaat neljä viikkoa syntymänsä jälkeen rakas Peikkopoikamme kuoli vaikean sydänleikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin. Siinä missä muut hankkivat vauvoilleen suurempia vaatteita ja ikään sopivia leluja, jouduin minä valitsemaan pienokaiselleni arkun ja uurnan.
Nyt Peikkopojalle on ehkä tulossa pikkusisarus - jos kaikki menisi tällä kertaa hyvin. Tämä blogi kertoo siitä henkilökohtaisesta helvetistä, minkä lapsensa menettänyt joutuu kokemaan, sekä uuden raskauden synnyttämistä mietteistä.